Kattava muistilista: vastasyntyneen tarvikkeet

Meidän tyttö on tällä hetkellä 10-viikkoinen, ja olemme siirtyneet pikkuruisen vastasyntyneen vauvan hoivaamisesta jäntevämmän ja uteliaamman pikkuihmisen viihdyttämiseen. Googlasin itse hullunlailla raskauden viimeisinä kuukausina vinkkejä siihen, mitä kannattaa hankkia ennen vauvan syntymää. Been there, done that. Siksi halusin koota tajuttoman kattavan listan kommentteineen ja vinkkeineen teille muille tuleville vanhemmille.

Me teimme vain perushankinnat ennen vauvan syntymää, ja ostimme sitten puuttuvia tarvikkeita tarpeen mukaan. Meiltä puuttuu edelleen muutama juttu, joista voisi olla iloa vauva-arjessa. Kaikenlaisista kommervenkeistä ei siis minullakaan ole kokemusta, sillä olemme pärjäilleet aika perusjutuilla. Suurimmaksi osaksi kommentit koostuvat omista ajatuksistani, mutta mukana on myös neuvolan sairaanhoitajalta, neuvolalääkäriltä, neuvolan suun terveyden asiantuntijalta, imetysohjaajalta ja fysioterapeutilta kuulemiani ohjeita.

Tässä ultimaattisessa listassa on kuitenkin mukana (ainakin lähes) kaikki mahdollisesti hyödyllinen tarpeisto ensimmäisen kuukauden ajalle. Listasta löytyy tarpeellisia juttuja, sulkuihin olen merkinnyt ei-pakolliset tuotteet ja olen yliviivannut sellaiset asiat, joita porukka ostaa, mutta joita asiantuntijat eivät kuitenkaan suosittele.

Vauvan koko

Vauvanvaatteet merkitään Suomessa pituuden mukaan, vaippakoot määritellään painon mukaan ja mm. turvakaukalon säädöt nykyään pituuden mukaan (uuden i-Size-standardin mukaisesti). Oman vauvan kokoahan voi vain arvailla ennen syntymää, joten tässä keskimääräisiä mittoja, jotka auttavat hahmottamaan missä koissa liikutaan vastasyntyneen kanssa.

Vau.fi:n mukaan tyttövauvojen syntymäpaino on yleensä 2,8–4,6 kg ja täysiaikaiset poikavauvat voivat painaa 2,8–4,8 kg. Tytöillä pituutta voi olla 47–54 cm ja pojilla 47–55 cm. Vastasyntyneen päänympärys on noin 35 cm.

Meidän tyttö syntyi huhtikuun loppupuolella 2018, 9 päivää ennen laskettua aikaa. Painoa neitokaisellamme oli 3 400 g, pituutta 50 cm ja päänympärys 34 cm. Kasvuseula-sivusto on avuksi, kun yrittää hahmottaa kuinka nopeasti pienokainen kasvaa.

Ilmaiset näytteet

Ilmaisia näytteitä kannattaa ottaa vastaan, jos niitä on saatavilla, sillä eri merkkien tuotteet ovat erilaisia ja niitä testaillessa löytyy ne sopivimmat tuotteet oman lapsosen käyttöön (ainakin vaippojen osalta). Tässä kaksi pakettia, jotka ainakin saa ilmaiseksi:

BabyBox

BabyBox täytyy tilata, jonka jälkeen sen saa noutaa ilmaiseksi Lastentarvike-myymälästä. Boksi on tehty yhteistyössä Pampersin kanssa, joten pääset testaamaan Pampersin vaippoja ja puhdistuspyyhkeitä. Ainakin meillä laatikossa oli lisäksi yksi pieni Philips Avent Natural -tuttipullo ja koodi kahden viikon ilmaiseen Viaplayn katseluun.

Liberolaukku

Kun liittyy Libero-kerhoon, saa hakea ilmaiseksi pienen laukullisen hoitotuotteita (ainakin lähes) mistä tahansa K-myymälästä. Sisältää mm. Liberon vaippoja, liivinsuojukset, vauvaöljyä ja vauvashampoota sekä wet wipes -puhdistuspyyhkeitä.

 

 

Hoitotuotteet

• Vaipat: 1 paketti ykköskokoa (2–5 kg vauvalle)
  • Synnytyssairaalassa tarjotaan vaipat vauvalle siellä olon ajaksi.
  • Valmiiksi voi ostaa myös paketin kakkoskokoa (3–6 kg vauvalle).
  • Meillä kului ykköskoon vaippoja kaksi pakettia, kunnes siirryttiin kakkosiin.
  • Oma kokemus on se, että Liberon Newborn-vaipat ovat hieman pienempiä kuin Pampersin. Meillä on käytetty molempia, mutta niin, että ensin esim. käytettiin Liberon kakkosia, sitten siirryttiin Pampersin kakkosiin ja pian siirrytään Liberon kolmosiin, kunnes taas Pampersin kolmosiin. Liberon Touch -vaipat ovat ihanan pehmeitä ja kuvioinniltaan todella tyylikkäät, mutta ovat kalliimpia kuin perusvaipat.
  • Ainakin sekä Liberon, että Pampersin vaipoissa on kosteusindikaattori, eli keltainen viiva, joka muuttuu tummaksi, kun vaipassa on pissaa.
• Puhdistuspyyhkeet / kosteuspyyhkeet / wet wipes
  • Puhdistuspyyhkeitä kuluu paljon, etenkin kun vaippaa vaihdetaan jossakin muualla kuin kotona. Pampersin pyyhkeet ovat suurehkoja, tulevat helposti ulos paketista ja paketin voi sulkea kannella. Myös Liberon paketissa on kunnon kansi, mutta pyyhkeet ovat muistaakseni hieman pienempikokoisia. Huggies-merkkiset pyyhkeet tuoksuvat ihanalta, mutta liinat jäävät toisiinsa pahasti kiinni ja paketin voi sulkea vain tarralla.
• Vanulaput
  • Näitä käytämme päivittäin vauvan puhdistuksessa. Lapuilla pyyhitään silmät, kasvot, kaula, korvan taustat, kainalot ja kämmenet. Näitä kuluu siis paljon, joten säästöpakkauksiin ja tarjouksiin kannattaa tarttua. Voit myös käyttää uudelleenkäytettäviä pesulappuja, mutta kertakäyttöiset vanulaput ovat käteviä mukana kuljetettavaksi.
• Vanupuikot / pumpulipuikot
  • Puikoilla puhdistetaan vauvan napa ja korvat. Meillä käytössä on ollut ihan tavalliset vanupuikot. Kaupoissa myydään myös vauvojen hoitoon tarkoitettuja puikkoja, jotka ovat usein muotoilultaan pisaramaiset päistä ja hieman pidempiä. Tarkoituksena ilmeisesti se, että puikolla on helpompi puhdistaa vauvan korva sisäpuolelta.
• Talkki (äitiyspakkauksessa)
  • Talkkia saimme äitiyspakkauksen mukana. Se on ollut tarpeen, kun vauvan iho on punoittanut nivusista tai kaulan ihopoimuista. Talkki auttaa ärsyyntyneeseen ihoon ja se on ehkäissyt hikoilua sekä ihon ärsyyntymistä etenkin hellepäivinä.
• Hoitoöljy / Perusvoide / (Bepanthen) / (sinkkivoide)
  • Jos lapsella on kuiva iho, voi sitä hoitaa hellävaraisella voiteella tai öljyllä. Meillä käytössä on ollut Liberon öljy, jota sivelemme ihon kuiviin kohtiin ja käytämme vauvahieronnassa. Vauvaöljy on siitä myös kätevä, että sitä voi lorauttaa pari tippaa kylpyveteen, mikä kosteuttaa ihoa tehokkaasti. Bepanthen meiltä löytyy myös kuivien kohtien ja ärsyyntyneen ihon hoitoon, mutta sitä tulee laitettua harvemmin. Sinkkivoide on tarkoitettu vaippaihottuman hoitoon, mutta sinkkivoidetta emme ole edes vielä hankkineet, kun ei ole ollut tarve.
• Keittosuolaliuos / keittosuolatipat
  • Kun vauva tuhisee ja nenässä on kuivunutta räkää, voi keittosuolatippoja tiputtaa nenään kosteuttamaan, joka helpottaa tukkoisuutta. Tipat ovat myös tarpeelliset ennen niistimen käyttöä, sillä kuivunut räkä ei ilman kosteutusta liiku mihinkään.
  • Keittosuolaliuosta voi tehdä myös itse, mutta ei missään nimessä tavallisesta ruokasuolasta. Lisäksi suolan ja veden oikeasta suhteesta tuntuu olevan niin paljon erimielisyyksiä netissä, että me katsoimme parhaaksi ostaa keittosuolatipat apteekista.
• (Vauvashampoo / pesuneste)
  • Olemme käyttäneet muutamaan otteeseen Liberolaukusta tullutta pesunestettä tyttäremme hiusten pesuun, sillä tytöllä oli syntyessään jo melkoiset hiukset ja ne olivat rasvoittuneet lähinnä aikuisten silitellessä tytön päätä. Shampoo tai body wash ei ole kuitenkaan missään nimessä pakollinen lapsen hoidossa, vaan vesipesu riittää yleensä paremmin kuin hyvin.

 

 

Pientarvikkeet

• Vauvan kynsisakset (äitiyspakkauksessa)
  • Vauvan kynsiä aletaan leikkaamaan n. 2-viikkoisena. Äitiyspakkauksen saksia kehutaan paljon, mutta meillä vauvan isä on hoitanut kynsien leikkaamisen ja hän on tykännyt käyttää ihan Fiskarsin pieniä kynsisaksia.
• Kuumemittari (äitiyspakkauksessa)
  • Äitiyspakkauksen mukana tulee tavallinen digitaalinen kuumemittari. Monet suosivat perinteisen mittarin sijaan korvakuumemittaria. Tällainen on kuitenkin oltava, jotta vauvan lämpöä voi tarvittaessa seurata.
• Vesilämpömittari (äitiyspakkauksessa)
  • Onneksi vesilämpömittarin saa äitiyspakkauksesta, en olisi nimittäin tajunnut tätä hankkia. Tämä on kuitenkin osoittautunut todella tarpeelliseksi, kun kylpyvettä yritetään sihdata juuri siihen 37 asteeseen. Mittariin on lisäksi kivasti merkitty asteikon kohdalle, että mikä se sopiva lämpötila olikaan.
• Pehmeä harja (äitiyspakkauksessa)
  • Äitiyspakkauksessa on pieni pehmoinen hiusharja, jolla pikkuhiuksia voi sukia ojennukseen. Jos päänahkaan ilmestyy karstaa, voi sitä öljyämisen jälkeen pehmenneenä harjailla tällä harjalla pois.
• Niistin / niistäjä / imuniistin / nenäimuri / NenäFriida / Baby Vac
  • Vauvoilla on usein tukkoinen nenä ihan ilman flunssaakin. Jotta pikkuinen saisi paremmin happea, tarvitaan avuksi niistin. Meillä oli aluksi käytössä Nukin käsikäyttöinen niistin, joka ei kuitenkaan ole kauhean tehokas – se auttaa vain jos räkä on märkää ja ihan holleilla. Neuvolassa meille suositeltiin imuniistintä, NenäFriidaa, joka on ollut toimiva ajoittaiseen käyttöön sekä reissussa.
  • Todella paljon kehuttu pölynimuriin kiinnitettävä Baby Vac -nenäimuri on tehokkaampi niistin ja se on yllättävän hellävarainen – käyttöä ei siis tarvitse pelätä. Se on ehdottomasti hintansa arvoinen, jos vauva on enemmänkin räkätaudissa.

• Tutit: 4–6 kpl
  • Asiantuntijoiden mukaan huvituttia ei kannata antaa vauvalle pariin ensimmäiseen viikkoon, sillä imetyksen on ensin lähdettävä kunnolla käyntiin. Meillä vauvan imemistekniikka oli alusta asti melko ok ja maitoa riitti, joten annoimme tutin jo ensimmäisen viikon jälkeen.
  • Tutti rauhoittaa silloin, kun tyttö harmistuu esim. turvakaukalossa automatkalle lähdettäessä tai kun imemistarve ei tunnu tyyntyvän, vaikka masu olisi jo täynnä maitoa (eli kun on vaarana, että äiti joutuu huvitutiksi). Tutti voi auttaa myös illalla nukahtamaan, ja se onkin parempi tyynnytyskeino kuin se, että lapsi oppii imemään omaa peukaloa, sillä tutista on huomattavasti helpompi vieroittaa pois.
  • Kaikki lapset eivät tuttia kelpuuta, joten kannattaa ensin kokeilla, ennen kuin ostaa niitä ison kasan. Tutin muotoilulla voi olla väliä – meidän tyttö imee mielellään Ainun MAM Start -tutteja, jotka ovat ns. anatomisesti muotoillut. Mutta Pirkka-tutti, joka oli ortodonttinen muotoilultaan, ei oikein kelvannut. Meidän neuvolan suun terveyden asiantuntijan mukaan tutin muotoilulla ei ole väliä esim. hampaiden kannalta.
  • Myös tutin materiaalilla voi olla väliä, jotkut lapset pitävät silikonin sijaan enemmän luonnonkumisesta tutista (meillä tuntuu olevan toisinpäin). Luonnonkuminen tutti täytyy vaihtaa useammin uuteen.
  • Joissakin tuteissa taustalla oleva kilpi tai rengaskahva hohtaa pimeässä, josta voi olla hyötyä kun kalastelet tuttia yöllä.
  • Ainun ja jotkut Aventin vastasyntyneelle tarkoitetut tutit voi steriloida joko keittämällä, tai helposti omassa laatikossaan mikroaaltouunissa, mikä voi olla kätevää.
• (Tuttinauha / tuttiremmi / tutinpidike)
  • Tuttinauhalla saa tutin pysymään messissä silloinkin, kun se tipahtaa vauvan suusta. Vastasyntynyt tosin ei liiku yhtään minnekään, ja tutti tipahtaakin lapsen viereen. Remmi voisi korkeintaan pelastaa tilanteet, joissa tutti tippuu juuri lasta kantaessa tai esim. turvakaukalossa, josta se löytyy yleensä lapsen jalkopäästä. Näissä tilanteissa meille on ollut kuitenkin helpompi onkia likainen tutti lattialta tai mistä lie, ja antaa tilalle puhdas. Tuttinauhasta ei siis ole ainakaan meillä ollut oikein vielä iloa.
  • Trendinä tuntuu olevan tutinpidike, josta roikkuu pehmolelu. Tuttiin kiinnitetty pehmolelu on aina vauvan sylissä, ja lapsi voi hypistellä lelua rauhoittuakseen. Meillä ei tällaista ole, joten ei kokemuksia.

 

 

Syöttäminen

• Äidinmaidonkorvike: Valio Tuuti 1, 3 x 2 d
  • Moni bloggaaja on sisällyttänyt tarvikelistauksiinsa pari tetraa äidinmaidonkorviketta. Mekin ostettiin pari pientä purkkia kotiin varmuuden vuoksi. Parhaassa tapauksessa niitä ei tarvita, mutta meidän kohdalla ne tulivatkin käyttöön, kun pienokaiselle piti aluksi antaa hieman lisämaitoa joka syötöllä.
  • Merkillä on väliä(!!!), Valion Tuuti on paras äidinmaidonkorvike. Neuvolassa meille kerrottiin, että lähes kaikissa korvikkeissa on palmuöljyä ja kookosöljyä, jotka sisältävät runsaasti haitallista kovaa rasvaa. Esimerkiksi Tuttelissa ja NANin korvikkeessa on sekä palmu- että kookosöljyä, kuten on myös Arlan Little Baby Organic -äidinmaidonkorvikkeessa, jota syötimme tytöllemme aluksi. Vaihdoimme pian neuvolan kätilönkin suosittelemaan Tuutiin, sillä se ei sisällä kumpaakaan.
• Imetystyyny
  • Tuhti imetystyyny, joka nostaa vauvan oikealle korkeudelle, on todella kätevä imettäessä. Tukea tarvitaan, jotta lihakset eivät ole kokoajan koetuksella ja sohvatyynyjen kanssa pelaaminen on tuskastuttavaa. (Ja ne ovat vaaravyöhykkeellä, kun maitoa on milloin missäkin.)
  • Imetystyyny kannattaa hankkia jo ennen vauvan syntymää, sillä se voi olla loppuraskaudessa avuksi nukkumisessa ja sen voi kuulemma myös laittaa turvaksi lapsen ympärille sitten, kun pienokainen on oppinut istumaan. Tyyny ei siis mene täysin hukkaan, vaikka vauvaa ei imettäisikään.
• Rintapumppu
  • Jos lapsi on täysimetyksessä, ei pumppuun tule juuri koskettua. Pumpun voi siis toki hankkia myöhemminkin, jos iskee tarve. Itse kuitenkin hankin pumpun varmuuden vuoksi jo ennen lapsen syntymää ja minulle siitä on ollut paljon hyötyä.
  • Neuvolassa vihjattiin, että pumppua voi alkaa käyttää jo lasketun ajan korvilla, jotta maidontuotanto alkaisi mahdollisimman sujuvasti ja sen nousemista ei tarvitsisi odotella, kun vauva syntyy (tätä en tosin itse kokeillut).
  • Kun maito sitten nousi kunnolla, pamahti minulla rinnat todella pinkeiksi. Ne olivat suuret ja kovat, eikä vauva saanut kunnon otetta, joka vaikeutti imettämistä. Tähän voi auttaa rintakumin käyttö, ja rintoja voi lypsää myös käsin tyhjemmiksi, mutta se on työlästä ja hidasta hommaa. Tyhjensin siis rintoja pumpun avulla ja vauva sai taas paremman otteen.
  • Jos maitoa riittää, sitä kannattaa pumpata talteen ja pakastaa myöhempää käyttöä varten. Pumpun avulla maidon talteen ottaminen on melko vaivatonta.
  • Kun siirryimme muutamiksi viikoiksi pelkkään pulloruokintaan, oli sähköinen pumppu välttämätön, sillä pumppasin monta kertaa päivässä n. 20 minuutin ajan. Pumppaaminen piti yllä maidontuotantoa vaikka en imettänytkään kuin ehkäpä kerran päivässä. Näin pystyttiin ruokkimaan lasta mahdollisimman pitkälle äidinmaidolla.
  • Rintapumppuja on käsikäyttöisiä ja sähköisiä. Minulla on hellävarainen sähkökäyttöinen Philips Avent Comfort-rintapumppu, johon päädyin luettuani hurjan määrän suositteluja muilta äideiltä. Minulla ei siis ole kokemusta muista pumpuista, mutta tämä on ollut erinomainen ja vieläpä yhteensopiva Avent Natural -tuttipullojen kanssa, joka on ollut kätevää.
• (Rintakumit)
  • Moni suosittelee rintakumien hankkimista jo valmiiksi, mutta asiantuntija-artikkelien mukaan niiden käyttöä tulisi välttää, jos mahdollista. Niinpä välttelin alkuun rintakumien ostamista, kun neuvolassakin oltiin kehuttu vauvan imuotetta, vaikka imetys sattuikin aivan pirusti. Viikkojen kamppailun jälkeen viimein neuvolassakin suositeltiin rintakumien hankkimista, ja viimeistään imetysohjaajalla oikeankokoista (aiemmin käytössä oli liian pieni, jonka käyttö oli tuskaa) rintakumia testatessani totesin, että ehkä homma lähtee sujumaan kumien kanssa. Nämä eivät kauheasti maksa, mutta auttavat tosi paljon, jos imettäminen tekee kipeää. Joten miksipä ei hankkisi kaappiin varmuuden vuoksi.
  • Olen kokeillut Philips Aventin ja Medelan rintakumeja, joista Medela on jäänyt käyttöön (koossa 24 mm, sillä nännille tarkoitetun osan pitää olla reilusti isompi kuin nännin), mutta molemmat toiminevat ihan yhtä hyvin.
• (Maidonkerääjät)
  • Minulla pumppauksen ja imetyksen aikana myös toisesta rinnasta alkaa virrata maitoa. Sitä tulee niin vuolaasti, että rintsikat ja paita kastuvat ihan kunnolla liivnsuojista huolimatta. Minun on siis pakko käyttää maidonkerääjää maitopuuhissa, jos rinnat eivät satu olemaan melko tyhjät.
  • Ostin itse maidonkerääjät vasta vauvan syntymän jälkeen, kun havaitsin tämän ongelman. Liivinsuojilla pärjäsin aluksi ja niillä varmaan pärjäileekin, jos maitoa ei tihku niin kovasti. Käytössäni on ollut Medelan maidonkerääjät, jotka toimivat ihan kivasti.
• (Imetysliina / imetyssuoja)
  • Imteysliina tai imetyssuoja on iso (usein essun näköinen) kangas, jonka avulla voi peittää imetyspuuhat julkisella paikalla. Minulla ei tällaista ole eikä tule, sillä olen pärjäillyt hyvin isomman huivin avulla. Jos tällaiselle tulisi tarve, hankkisin essun sijasta varmasti Amazonista tällaisen imetyssuojan (Breastfeeding Cover Scarf & Baby Car Seat Canopy), joka toimii samalla myös mm. turvakaukalon aurinkosuojana, ellei jopa tuubihuivinakin.
• (Imetyskoru)
  • Imetyskorun ideana on säästää äidin hiukset ja rintakehä repimiseltä imetyksen ajaksi. Korut ovat yleensä myrkytöntä silikonia, joten niitä napero voi myös pureskella, kun ikenet alkavat kutittaa hampaiden tullessa. Minulla ei ole imetyskorua, enkä välttämättä sellaista tarvitse… Mutta voi olla, että sellaisen nyt kuitenkin ostan, kun vauva on hieman isompi ja pikkukädet käyvät jatkuvasti. Jos koru tulee hankintalistalle, niin voisin korun näperrellä itse, tai sitten ostaa tyylikkään, esim. tällaisen By Pinjan imetyskorun.
• Tuttipullo: 1 kpl
  • Meidän vauvaa imetettiin aluksi. Pian alettiin antamaan neuvolan ohjeesta erikseen myös lisämaitoa joka imetyksellä. Aluksi annoimme sitä annosteluruiskun avulla, mutta siirryttiin luvan saatuamme antamaan lisämaito tuttipullolla (pullosta syöttämistä ei suositella ensimmäisinä viikkoina, jotta imuote ei kärsi). Imetyskipujen takia siirryttiin pariksi viikoksi kokonaan pulloruokintaan, joten tuttipullot tulivat tositarpeeseen.
  • Nyt lapsi on taas pelkässä rintaruokinnassa – kiitos rintakumien – mutta välillä vauva saa pumpattua äidinmaitoa myös pullosta, jotta myös isä tai isovanhemmat voivat ruokkia lapsen tarvittaessa. Ainakin yksi tuttipullo on siis hyvä olla varmuuden vuoksi, vaikka vauvaa olisikin tarkoitus pelkästään imettää.
  • Me hankimme etukäteen Philips Avent Natural -aloituspakkauksen, jossa on 4 kpl tuttipulloja, pulloharja ja lisäksi vielä huvitutti. Tämän pakkauksen kanssa pärjäiltiin myös ne pari viikkoa, jolloin vauva oli täysin pulloruokinnassa (vaikka muutama ekstrapullo ei olisi ollut pahitteeksi).
  • Tuttipullon muotoilulla on väliä. Ainakin Avent Natural -tuttipullot saivat hyväksynnän neuvolan imetysohjaajalta, sillä niissä on sopivan leveä tuttiosa (joka ohjaa vauvan suun kunnolla auki), maito ei valu pullosta ilman imutyötä ja pulloissa on antikoliikkiominaisuus eli kaksoisventtiili, joka vähentää masuun päätyvää ilmaa.
  • Tuttipulloja on lasisia ja muovisia. Jotkut suosivat lasisia pulloja maitoon liukenevien kemikaalien pelossa ja siksi, että lasinen pullo kestää kulutusta pidempään. Myös Philips Avent Natural -sarjassa on lasisia pulloja. Lypsetty äidinmaito kuitenkin lämmitetään syöntilämpöiseksi vesihauteessa, ja voisinkin kuvitella, että lasinen pullo menee helposti tulikuumaksi, kun taas muovipulloon voi koskea käsin melkein heti kun se on käynyt kattilassa. Meidän pullot ovat muovia ja olen ollut niihin ihan tyytyväinen – vaikka ne selvästi kuluvat käytössä (muovi sakenee naarmuista yms. ja ottavat itseensä väriä käydessään astianpesukoneessa).
• Pulloharja / tiskiharja
  • Hankit sitten yhden tai useamman tuttipullon, pulloharja on hyvä olla asianmukaista puhdistusta varten. Meillä pulloharja toimittaa myös vauvan tiskiharjan virkaa – pikkuisella on hyvä olla oma harjansa, sillä itse en ainakaan haluaisi tiskata vauvan pulloja yms. samalla harjalla, joka on kerännyt ties mitä rasvaa ja ruoan tähteitä.
• (Kuolalappu / huivi: 2 kpl)
  • Ainakin meillä vauvan syöttäminen on sotkuista puuhaa, tapahtui se sitten imettämällä tai pulloruokinnalla. Pelkällä harsollakin pärjää, mutta kuolalappu on oikeasti superhyvä ainakin tuttipullolla syöttäessä, sillä se pysyy kaulan ympärillä ja sekä vaatteet että kaulan ihopoimut säästyvät kastumiselta. Suosittelen kahta kappaletta, sillä toinen on aina pesussa.
  • Kuolalappuna voi käyttää myös coolia vauvan kaulahuivia – se toimii asusteena ja kuola- sekä maitokaapparina.
• (Sterilisaattori)
  • Me olemme steriloineet rintapumpun, tutit ja tuttipullot keittämällä ne kattilassa. Olemme pärjäilleet pelkällä kattilalla hyvin myöskin pullorumban ajan, mutta jos lasta ruokkii vain ja ainoastaan pullosta ja mahdollisesti lisäksi vielä pumppailee, on osat varmasti kätevämpää puhdistaa sterilisaattorissa. Minulla ei siis näistä ole kokemusta, mutta höyrysterilointi mikroaaltouunissa vaikuttaa ihan kätevältä. Ja laitekin lähtee halvemmalla kuin sähkökäyttöinen sterilontilaite. Sterilisaattoria tosin en ostaisi ennen vauvan syntymää, vaan vasta sitten, jos sille huomaa olevan tarvetta.
• (Tuttipullon lämmitin)
  • Tämän ehtii hyvin hankkia sitten, jos vauvan saavuttua toteaa, että pullomaitoa ei jaksa lämmitellä vesihauteessa. Haastavinta maidon lämmittämisessä esim. kattilassa on oikean lämpötilan haarukointi ja se, että maito lämpiää ikuisuudelta tuntuvan ajan, jos nälkäinen vauva itkee vieressä. Toisaalta taas, jos vauva ehtiikin vaikkapa nukahtaa juuri kun maito olisi syöntilämmintä, on maitoa vaikea pitää sopivan lämpöisenä kunnes pieni herää taas syömään. Pullonlämmitin kun taas huolehtisi automaattisesti maidon oikeasta lämpötilasta.
• (Tuttipullojen kuivausteline)
  • Kuivausteline tuttipulloille ja muille tarvikkeille ei ole pakollinen – me ainakin kuivattelemme steriloidut pullot, tutit, rintakumit yms. ihan puhtaan keittiöpyyhkeen päällä keittiön työtasolla. Kuivausteline ei kuitenkaan vie niin paljon tilaa keittiönpöydältä ja voikin olla tarpeen silloin, kun vauva on pulloruokinnassa ja on tarve kuivattaa kerralla paljon tarvikkeita.

 

 

Hoitopiste ja kylvetys

• Hoitopöytä / hoitotaso
  • Hoitotasolla mm. vaihdetaan vauvan vaippa, tehdään päivittäiset pesut (napa, silmät, kaula, jne.) sekä kuivataan ja rasvataan vauva kylvyn jälkeen. Se voi sijaita esimerkiksi kylpyhuoneessa tai vauvanhuoneessa. Meillä hoitotaso on kylppärissä, joka on tosi kätevää, kun vesipiste eli lavuaari on ihan vieressä ja kylpyammekin samassa tilassa.
  • Me rakentelimme hoitotason kylppäriin pyykinpesukoneen päälle Ikean Linnmon-pöytälevystä ja Olov-jaloista. Halvaksi tuli ja oli melkoisen helppo projekti. Hoitoalusta sopii 50 cm syväksi sahatulle tasolle sivuttain, eli vauvan kylki hoitajan suuntaan. Vaipanvaihto onnistuu näinkin tosi kätsysti, vaikka voisi olla vielä parempi, jos vauva mahtuisi tasolle ihan pitkittäin, varpaat hoitajaa kohti.
  • On olemassa myös tarkoitukseen suunniteltuja hoitopöytiä, joissa on usein ulospäin taittuva kansiosa. Niissä vauva mahtuu hyvin pitkittäin pöydälle, mutta kaluste ei kuitenkaan ole itsessään järjettömän suuri.
  • Olen kuullut myös, että jotkut vaihtavat vaipan ja tekevät muut hoitotoimenpiteet ihan vain vanhempien sängyllä. Joku taas on rakentanut hoitopisteen syvän vaatekaapin sisään hyllylevyn päälle, jolloin se on katseilta piilossa.
  • Keskeistä on, että sinulla on kaikki tarpeellinen käden ulottuvilla, sillä vauvaa ei saa jättää pöydälle hetkeksikään yksin. Lisäksi on hyvä, että hoitotaso on ergonomisella korkeudella, sillä kumarrellessa selkä on koetuksella.
• Hoitoalusta / vaipanvaihtoalusta
  • Hoitoalustan on hyvä olla mukavan pehmoinen ja korkeat reunat lisäävät turvallisuutta.
  • Kannattaa tarkistaa, että alustan materiaali on helppohoitoinen. Tarkoittaen, että siinä on irroitettava ja konepestävä päällinen, tai sitten materiaali hylkii kosteutta ja likaa ja on helppo pyyhkiä puhtaaksi.
  • Meillä on Anne & Mikael -merkkinen hoitoalusta (50 x 63 cm), jossa ei ole irrotettavaa päällystä, mutta jonka akrylaattimuovitettu puuvillakangas ei imaise nesteitä tai likaa, vaan lähtee kyllä puhtaaksi pyyhkimällä.
  • Edit 14.11. Alustan kannattaa olla mahdollisimman pitkä, sillä vauva venähtää yllättävän nopeasti – puolen vuoden iässä kantapäät yltävät alustan yli ja kolisevat kovaan pöytään.
• Vaipparoskakori
  • Vaipparoskis ei toki ole pakollinen, monet perheet heittävät vaipat ihan keittiön roskikseen. Me ollaan kuitenkin todettu, että on kätevää, kun vaipan saa heti heitettyä pois hoitotasolla vaippaa vaihtaessa. En myöskään haluaisi ottaa riskiä, että vaippa haisisi keittiössä.
  • Vaipparoskikseksi kelpaa mikä tahansa kannellinen roskis, jotta hajut pysyisivät kurissa. Me olemme käyttäneet kylppärissä vaipparoskiksena ihan vain Ikean Filur-astiaa tavallisten muovipussien kanssa.
  • Markkinoilla on myös nimenomaan vaipparoskikseksi tarkoitettuja tuotteita, jotka pitävät hajut sisällään. Niihin ei laiteta tavallisia roskapusseja, vaan niihin ostetaan täyttökasetti, joka sisältää erikoismuovipusseja. Täyttökasetit tulevat pidemmän päälle melko kalliiksi, mutta esimerkiksi Angelcare on todella kehuttu roskis.
• Kylpyamme / kohtuamme / vanna
  • Vauvan kylpyamme eli vanna on tarpeellinen vauvan kylvetykseen (vaikkakin jotkut vanhemmat kuulemma käyvät lapsen kanssa suihkussa). Kylpyammeen osalta tärkeää on, että siinä on pohjaventtiili, jos et halua nostella vettä täynnä olevaa raskasta ammetta sitä tyhjentäessä.
  • Kohtuamme on kylpyammetta pienempi pyöreä amme, jossa on korkeat reunat. Joidenkin mukaan vauvaa on helpompi kannatella kohtuammeessa ja vauva voi olla rauhallisempi pienessä ammeessa, istuvassa asennossa.
  • On olemassa myös kokoontaitettavia ammeita, kuten huippusuosittu Stokke Flexi Bath. Me meinasimme ostaa Flexi Bathin, kunnes totesimme, ettei sitä saa nostettua tarpeeksi korkealle, vaan kylvetys pitäisi tapahtua lattialla. Siksi ostimme Rothon ammeen.
• Kylpyammeteline / kylpyammeen jalat
  • Vauvan voi kylvettää lattiatasossa, mutta selkä ja polvet ovat todella kovilla lattialla kylvettäessä. Kylpyammeen voi myös nostaa tukevalle, tarpeeksi matalalle pöydälle. Jos sopivaa pöytätasoa ei löydy, voi kylpyammeelle ostaa jalat, jolla sen saa nostettua sopivalle korkeudelle.
  • Esimerkiksi tämä Rothon kylpysetti näyttää kätevältä.
• (Yövalo hoitopisteelle)
  • Vauvan vaippaa ei tarvitse välttämättä vaihtaa yön pimeinä tunteina, jos siellä on vain pissaa. Välillä hoitopisteelle tulee kuitenkin asiaa pikkutunneillakin, ja silloin kannattaa vältellä täyskirkkaiden valojen päälle räväyttämistä. Vauva nimittäin oppii pikkuhiljaa oikean rytmin, kun yöllä on hämärää ja päivisin valoisaa. Myöskin oman nopean nukahtamisen varmistamiseksi kannattaa vältellä kirkasta valoa. Yölamppu, jossa valoteho ei ole maksimaalinen, voi siis olla hyvä hoitopöydän lähellä yöllisiä pepun pesuja varten.
• (Liukueste kylpyammeeseen)
  • Vauva potkii välillä ammeen pohjaa ja pyrkii tukeutumaan sen reunoihin, ja liukas amme aiheuttaa vauvan jalkojen lipsumista. Joissakin kylpyammeeissa on liukumista estävä kuviointi valmiina pohjassa. Mutta jos sitä ei ole, kannattaa pohjalle hankkia erillinen liukueste tai käyttää pyyhettä.
  • Pyyhe siis upotetaan täyden ammeen pohjalle, jossa se toimii pehmikkeenä ja liukuesteenä. Me käytimme jonkin aikaa pyyhettä, mutta totesin siitä liukenevan hieman pyykinpesuaineen jäämiä veteen, joten ostimme muovisen liukuestematon.
• (Kylvetystuki)
  • Vastasyntyneen kylvetystä voi helpottaa kylpytuki, joka kannattelee vauvaa ammeessa. Meillä ei ole kylpytukea ainakaan vielä, mutta meitä on ollut kaksi aikuista kylvettämässä. Jos kylvetyksen tekee yksin, on tuki varmasti mainio apuväline.
• (Hoitopöydän lämmitin)
  • Joissakin baby must have -listoissa olen törmännyt hoitopöydän lämmittimeen. Kyseessä on sähköllä toimiva, seinään kiinnitettävä tai jalalla seisova lämmitin, joka pitää lapsen lämpimänä, kun vauva makoilee hoitotasolla esim. pesun tai kylvyn jälkeen. Meillä ei lämmitintä ole, ja vaikka vauva syntyikin keväällä, en usko tälle olevan tarvetta talvipakkasillakaan.

 

 

Tekstiilit

• Harsoliinat / musliinit (muslin): n.10 kpl  (äitiyspakkauksessa muutama)
  • Käytämme tavallisia puuvillaharsoja mm. vaipanvaihtoalustan päällä suojana, imetyksessä vauvan rinnuksen suojana ja olkapäällä röyhtäyttäessä. Meillä harsoja on n. 14 kpl eikä niitä ole yhtään liikaa.
  • Suuret harsot tai musliinit (meillä on Done by Deer -musliinitorkkupeitot 120 x 120 cm) sopivat mm. suojaksi vauvansänkyyn, imetykseen ja vaunuihin. Me emme ole kapaloineet vauvaa, mutta nämä kelpaavat hyvin myös siihen tarkoitukseen.
  • Meidän musliinit ovat puuvillaa, joka muuttuu pesun jälkeen hieman karheammaksi. Äitiyspakkauksen harsoliina on tuntunut laadukkaalta. Jollein Clouds -liinat ovat olleet tosi hyvät, Name It -harsot taas olivat tosi edullisia, mutta pienikokoisia ja menivät pesussa nopeasti huonoksi. Olen lukenut hyvää bambukankaasta tehdyistä harsoista, jotka pysyvät kuulemma pehmeänä.
  • Vauvan sängyssä ei saisi olla peittoa, johon lapsi voisi vahingossakaan tukehtua. Meille on toiminut se, että pidämme musliinia unipesän lakanana, jolloin se suojaa pesän kangasta vahingon sattuessa. Lisäksi suuren harson koko riittää siihen, että sen voi tarvittaessa kääntää jalkopäästä vauvan jalkojen ja keskiruumiin päälle lämmikkeeksi. Harso on ohuempaa kangasta ja vaarattomampi kuin kunnon peitto, eikä harso yllä vauvan kasvojen päälle, kun se on suurimmaksi osaksi vauvan alla.
• Muovipäällysteistä froteeta (äitiyspakkauksessa)
  • Äitiyspakkauksesta saa suurehkon froteekankaan, jota käytin raskausaikana sängyn suojana siltä varalta, että vedet menisivät sängyssä ja vauvan synnyttyä vauvan sängyssä patjan suojana sekä ilmakylpyjen alusena.
• Mukana liikkuva hoitoalusta
  • Meinasin ostaa froteeta enemmänkin, mutta helpompaa ja miellyttävämpää on ollut käyttää kivan näköistä ja pienempää, mukana kulkevaa hoitoalustaa. Meillä on Ikean Klämmig-hoitoalustoja kaksi kappaletta, ja toinen on aina mukana hoitorepussa ja toista käytämme kotona mm. ilmakylpyilyyn.
• Pieniä pyyhkeitä / käsipyyhkeitä
  • Myös harsoja voi käyttää vauvan kuivaamiseen peppupesun jälkeen, mutta me olemme kuivanneet vauvan pienellä käsipyyhkeellä. Pyyhe kuivaa tehokkaammin eikä jää niin märäksi kuin harso, joka ei ole kovin imukykyinen.
• Hupullinen vauvanpyyhe (äitiyspakkauksessa)
  • Äitiyspakkausessa tulee mukana vauvanpyyhe, jossa on huppu. Yhdellä pyyhkeellä voi pärjätä, mutta me hankimme toisenkin, jotta ei tarvitse huolehtia siitä, että pyyhe onkin pesussa kylvetysiltana.
• Torkkupeitto
  • Torkkupeittoa voi käyttää mm. lämmikkeenä, kun vauva on turvakaukalossa tai vaunuissa, sekä pehmusteena ja suojana, kun vauvan laskee maton päälle lattialle tai sohvalle.
• (Pesulaput: 10 kpl)
  • Pesulappuja voi käyttää samaan tarkoitukseen kuin vanulappuja, eli vauvan ihon puhdistukseen. Kangaslappu kostutetaan vedellä ja sitten vauvan iho pyyhitään puhtaaksi. Lappuja pestään pesukoneessa, joten niitä pitää olla useampi kappale, mutta eipähän tarvitse hukata rahaa kertakäyttöisiin vanulappuihin. Pesulappua voi käyttää myös vauvaa kylvettäessä.

 

 

Nukkuminen

• Unipesä / vauvapesä / babynest
  • Tämä on ollut yksi kannattavimmista hankinnoista meille. Meidän vauva on nukkunut alusta asti unipesässään, meidän vanhempien välissä perhepedissä. En olisi uskaltanut nukkua vauvan kanssa samassa sängyssä ilman unipesää, mutta pesässä tyttö on hyvässä turvassa.
  • Päivisin nostan unipesän olkkarin sohvalle, jossa vauva nukkuu välillä päikkärit tai on hyvässä turvassa, kun äidin pitää saada kädet vapaaksi.
  • Nyt kun vauva nukkuu jo hieman pidempiä pätkiä yöllä, kokeilemme pian siirtää pesän pinnasänkyyn, jotta suurehko sänky tuntuisi turvallisemmalta vauvalle.
  • Olen huomannut, että vauvapesän kannattaa olla sellainen, jonka toisen päädyn saa avattua, jotta vauva mahtuu pesään mukavasti myös kasvaessaan. Meillä on käytössä Anne & Mikael basic vauvapesä. Meidän tyttö oli päälle 6-viikkoisena n. 54 cm pitkä ja unipesä alkoi olla jo hieman ahdas. Lisäksi nyt jälkikäteen ajateltuna ostaisin sellaisen pesän, jossa on myös kahvat, jotta pesän siirtely olisi helpompaa.
• Vauvansänky / pinnasänky / kehto / korisänky
  • Ensisängyn kanssahan ei ole kiire, sillä äitiyspakkaus toimii loistavasti ensivuoteena. Pakkauksen pohjalla on jopa valmiina vaahtomuovipatja, joten se sopii oivasti vauvan nukkumapaikaksi.
  • Me ostimme valmiiksi perus Ikean pinnasängyn, jossa vauva on kuitenkin vasta käväissyt ensimmäisen kymmenen viikon aikana. Olemme pärjänneet mainiosti pelkän unipesän kanssa ja nukuttaneet muutaman kerran päikkäreille myös äitiyspakkauksessa.
  • Pinnasängyt ovat isohkoja, ja niistä voi usein muuntaa taaperon sängyn laskemalla pohjaa alaspäin ja myöhemmin myös toisen laidan voi poistaa. Joihinkin pinnasänkyihin saa kiinnitettyä renkaat, jos sänkyä on tarve liikutella.
  • Vauvansänky on taas usein pienempikokoinen, ja tarkoitettu käytettäväksi vain ensimmäisinä kuukausina. Vauvansänky voi mm. olla liikuteltavissa pyörillä, joka voi olla kätevää (me tosin olemme pärjänneet liikuttelemalla vain unipesää). Sängyssä voi myös olla irroitettava laita, jolloin sen saa kiinnitettyä vanhempien sängyn jatkoksi. Tämä on hyvä ominaisuus, jos haluaa perhepedin, mutta pitää vauvan kuitenkin turvallisesti hieman erillään.
  • Kehto taas on vauvansänky, jota voi keinutella. Kehto ei välttämättä ole lattialla pidettävä, vaan moderneissa kehdoissa on jalat ja keinumisliikkeen saa tarvittaessa pysäytettyä lukoilla.
  • On myös korimaisia vauvansänkyjä. Ns. mooseskorissa on usein kantokahvat, jolloin uinuvaa vastasyntynyttä voi kantaa ympäri kämppää häiritsemättä unta. Näihin sänkyihin on myös saatavilla telineitä, jolloin korin saa nostettua korkeammalle ja siitä muuntautuu korisänky. (Tosin jos pelkkää kanto-ominaisuutta kaipaa, olemme ainakin itse hyödyntäneet lastenvaunujen irrotettavaa koppaa, jossa on myös kantokahva.)
  • Vauvansängyn voi myös vuokrata. Ainakin pienten, renkailla liikuteltavien sänkyjen vuokraus on suosittua.
• Patja + sijauspatja
  • Sänkyyn tarvitaan tottakai patja. Jos vauvan nukuttaa aluksi äitiyspakkauksessa, niin siellä on tosiaan valmiina vaahtomuovipehmuste, joten patjasta ei tarvitse huolehtia.
  • Sijauspatja on hyvä olla vauvansängyssä siksi, että se suojaa itse patjaa vahingon sattuessa. Petaria ei toki ole pakko olla, mutta jos sänkyyn laittaa kosteussuojaksi esimerkiksi äitiyspakkauksen muovitetun froteen, saattaa se hiostaa. Moni pitää ilmeisesti petarina ihan tavallista pyyhettä, joka voi vähän auttaa alustan hengittävyyden kanssa.
• Lakana: 3 kpl
  • Patjan päälle tarvitaan minikokoisia lakanoita. Suosittelen muotoonommeltuja lakanoita, sillä ne pysyvät kivasti paikallaan ja pitävät kaikenmaailman kosteussuojat ja petarit paikallaan lakanan suojissa. Äitiyspakkauksen mukana saa yhden tavallisen lakanan.
• Unipussi
  • Asiantuntijoiden mukaan vauva voi tukehtua peittoon. Peiton sijaan unipussi on hyvä vaihtoehto. Unipussiakaan eivät jotkut asiantuntijat suosittele, mutta me olemme havainneet sen todella käteväksi ja vaarattomaksi. Lapsi tuntuu nukkuvankin paljon paremmin unipussin suojissa kuin pelkässä yöpuvussa.
  • Meillä äitiyspakkauksen mukana tuli yksi pitkähihainen unipussi+yökkäri yhdistelmäpuku, mutta vielä kätevämmäksi olen todennut ohuen hihattoman, vetskarillisen unipussin, joka laitetaan yöpuvun päälle.
• (Itkuhälytin)
  • Ajattelin itkuhälyttimen olevan turhake, mutta ensimmäisen kuukauden jälkeen aloinkin kaivata sitä. Alkuun en nimittäin laskenut vauvaa juurikaan silmistäni, mutta pikkuhiljaa alkoi olla tarve esimerkiksi nukuttaa vauva rattaissa ulkona, kun itse puuhailee sisällä.
  • Nyt meillä on käytössä Philips Avent Dect -itkuhälytin, joka on helpottanut arkea monessakin tilanteessa. Kokemusta ei ole muista itkuhälyttimistä, mutta tämä on toiminut kivasti. Tosin ainakaan vielä ei ole ollut tarvetta ylimääräisille ominaisuuksille, kuten yövalolle, kehtolauluille tai TalkBack-toiminnolle.
• Peitto
  • Asiantuntijoiden mukaan vauvan sänkyyn ei saisi laittaa mitään ylimääräistä tavaraa – ei peittoja tai leluja, sillä ne aiheuttavat tukehtumisvaaran. Peiton sijaan aiemmin mainittu unipussi on turvallisempi lämmike vauvalle yöksi.
• Tyyny
  • Lapsi ei kaipaa tyynyä, vaan päinvastoin, pehmeä tyyny lisää tukehtumisriskiä. Vauvalle tyynyä ei siis kannata hankkia.
• Laitapehmuste / reunapehmuste
  • Monet laittavat pinnasänkyyn reunapehmusteen pehmentämään kovia laitoja, mutta joissakin tutkimuksissa todetaan laitoihinkin kiinnitettävien pehmusteiden olevan vaarallisia.
  • Jos vastasyntynyt jostakin syystä ajautuu asentoon, jossa kasvot ovat kiinni pehmusteessa, ei pieni osaa vielä kääntää päätään pois. Isompi vauva taas liikkuu jo enemmän ja osaa kääntää päätään tarvittaessa. Laitapehmuste kannattanee siis hankkia myöhemmin tarvittaessa, jos vauvan pää kolisee laitoihin tai raajat jäävät jumiin pinnojen väliin.

 

 

Liikkuminen

• Hoitolaukku / hoitoreppu
  • Hoitolaukuksi kelpaa mikä vain laukku tai reppu. Jotkut eivät hanki erillistä kassia ollenkaan, vaan kuljettavat tarvikkeet omassa laukussaan. Hoitolaukuiksi/repuiksi tarkoitetuissa kapsäkeissä tosin on yleensä hyviä ominaisuuksia, kuten helppo kiinnitys vaunuihin, mukana kulkeva hoitoalusta ja tuttipullotaskut. Lastentarvikeliikkeissä myytävät hoitolaukut ovat kyllä hinnakkaita.
  • Meillä oli aluksi väliaikaisessa käytössä ihan tavallinen reppu, jolla pärjättiin, mutta hankintalistalla oli ryhdikkäämpi reppu, jossa olisi enemmän lokeroita ja parempi sadesään suoja. Ostimmekin Golla-repun, jossa on kantokahvat päällä, joista repun voi tarvittaessa laittaa vaunujen työntöaisaan roikkumaan. Samanlaiset kahvat on myös monen äidin hoitolaukkuna suosimassa Fjällräven Kånken -repussa.

• Yhdistelmävaunut
  • Lastenvaunut on tarkoitettu vastasyntyneille, ja niiden kopassa pienokainen on makuuasennossa. Lastenrattaat ovat isommalle vauvalle (n. 6 kk+), ja niissä lapsi on jo enemmän istuma-asennossa. Yhdistelmävaunuissa on molemmat: makuuosa ensimmäisiksi kuukausiksi ja istuin taaperoa varten.
  • Osassa yhdistelmävaunuja on monitoimikoppa, jonka saa nostettua myöhemmin myös istuma-asentoon. Tai vaihtoehtoisesti vaunuissa on istuinosa, johon saa asetettua kantokopan sisään vastasyntynyttä varten. Toisissa taas tulee mukana monta osaa, eli irrotettava koppa ja ratasistuin erikseen.
  • Useissa vaunuissa on travel system -mahdollisuus. Tarkoittaen sitä, että myös turvakaukalon saa tarvittaessa vaunurunkoon kiinni joko suoraan tai adaptereiden avulla.
  • Muita keskeisiä ominaisuuksia vaunuissa on mm. mahdollisuus kääntää koppa tai istuin tarvittaessa menosuuntaan, vaunujen muokkaaminen sisarusvaunuiksi/rattaiksi (eli tuplavaunuiksi/rattaiksi) ja kääntyvät renkaat. Ainakin näitä ominaisuuksia kannattaa miettiä ennen ostopäätöstä.
  • Me päädyimme ostamaan Emmaljunga Super Viking -yhdistelmävaunut värissä outdoor timber ja outdoor air -rungolla, eli ilmatäytteisillä renkailla. Rungon, kopan ja ratasosan yhteissummaksi Lastentarvikkeen alennusmyyntien aikaan tuli 919 €. Valitsimme nämä vaunut niiden hyvän tuntuman (ketterät, mutta kestävät) ja monipuolisuuden vuoksi.
    • Muuntautuvat tarvittaessa tuplavaunuiksi ja -rattaiksi
    • Ratasistuin käännettävissä kumpaankin suuntaan
    • Neljä rengasta. Edessä kääntyvät renkaat, jotka lukittavissa
    • Ulkonäkö on ok konjakinruskeiden nahkayksityiskohtien ansiosta (tosin kokonaisuuden saa kasata itse, eli värin ja rungon voi valita vapaasti)
• Lämpöpussi / makuupussi (äitiyspakkauksessa)
  • Lastenvaunuihin kivasti istuva makuupussi tulee äitiyspakkauksen mukana. Olemme käyttäneet pussia keväällä lämmikkeenä vaunuissa ja nyt kesälläkin vielä makuualustana. Se on ehkä kätevin juttu ikinä – vauvan päälle ei tarvitse pukea ulkovaatteita, vaan lapsen voi laittaa pussiin sisävaatteissa.
  • Äitiyspakkauksen pussi on melko ohut, joten talvipakkasille voi olla hyvä ostaa kunnon lämpöpussi. Kannattaa tarkistaa, että lämpöpussissa on aukot 5-pistevaljaille, jotta se sopii tarvittaessa myös turvakaukaloon tai rattaisiin vaunujen lisäksi.
• Vaunuverho / kuomunsuoja / aurinkosuoja
  • Vaunuihin täytyy ehdottomasti hankkia vaunuverho, sillä muuten aurinko voi porottaa suoraan vaunuihin eikä lapsi saa tuuleltakaan suojaa. Meillä on renkailla kiinnitettävä Baby Wallaby -kuomunsuoja, jota voi käyttää myöhemmin myös rattaissa ja tarvittaessa myös turvakaukalon kanssa. Dookyn aurinkosuojissa on narut, joilla sen voi solmia kiinni myös vaunujen aisaan tehden siitä katoksen.
• Sateenesuoja
  • Ostimme vaunujen hankkimisen yhteydessä myös Emmaljungan sadesuojan. Tämä on ehdottoman tarpeellinen ja kulkee mukana kätevästi omassa säilytyspussukassaan.
• Hyönteissuoja / hyttysverkko
  • Näin kesällä hyttysverkko on ollut vielä tarpeellisempi kuin sadesuoja. Kun vauvaa nukuttaa vaunuissa, on hyttysverkko aina kopan suojana, ettei ötökät tai eläimet pääse kiusaamaan pientä.
• (Vaunukoukku / mommy hook)
  • Vaunukoukku on kiipeilykoukun näköinen, jumbokokoinen vaunujen työntöaisaan kiinnitettävä lisätarvike. Jos kannat mukanasi paljon kamaa, tästä voi olla hyötyä. Meillä vaunukoukkuja on kaksi kappaletta, mutta vielä ei olla niitä tarvittu, kun kamppeet ovat toistaiseksi mahtuneet vaunujen tavarakoriin.

• Turvakaukalo
  • Jos vauvan kanssa liikutaan autolla, tarvitaan turvakaukalo. Vauvat ovat turvakaukalossa vastasyntyneestä noin vuoden ikäiseksi, jonka jälkeen siirrytään käyttämään turvaistuinta.
  • Turvakaukalo voi olla käytetty, mutta se ei saa olla ollut mukana kolarissa eikä se saa olla kovin montaa vuotta vanha (n. 5 vuotta on jo paljon).
  • Kaukaloiden turvallisuudessa on eroja. Suosittelen tarkistamaan autoliiton sivuilta turvaistuintestit ennen ostopäätöstä.
  • Meillä turvakaukalona on BeSafe Izi Go Modular, joka on turvaistuintesteissä yksi parhaiten pärjänneistä. Myös Stokken turvakaukalot ovat BeSafen valmistamia. BeSafen kaukalossa hyvää on
    • I-Size hyväksyntä
    • todella alas laskeutuva kuomu, joka suojaa vauvan auringolta, tuulelta ja pikkusateelta (emme ole kaukalossa erillistä aurinkosuojaa siis tarvinneet)
    • magneetit istuimen vöissä, eli ne pysyvät sivuilla eivätkä valahda tielle, kun asetat vauvaa kaukaloon
    • suojaavat pehmusteet, joita voi vähentää vauvan kasvaessa (samat pehmusteet ovat myös miinus, kun välillä tuntuu vaikealta mahduttaa pikkuinen pehmusteiden väliin, ja tämän vuoksi meidän piti myös muokata turvakaukalon lämpöpussia)
    • tyylikäs ulkoasu
• Turvakaukalon jalusta / telakka
  • Turvakaukalot saa aina kiinnitettyä autoon myös pelkän turvavyön avulla.  Turvakaukalon jalustan avulla kaukalo on kuitenkin todella nopeaa kiinnittää ja irrottaa autosta, ja se lisää turvallisuutta. Uudempiin autoihin telakan saa kiinni Isofix-kiinnityksellä, mutta on myös telakoita, jotka kiinnitetään auton omalla turvavyöllä.
  • Eri turvakaukaloihin käy eri jalustat, joten merkillä on väliä. Meillä on kaukalomme kaverina BeSafe Izi Modular i-Size Base -jalusta, joka käyttää Isofix-tekniikkaa. On kätevää, kun kaukalon saa nopeasti napsautettua paikalleen, ja helposti myös nostettua pois. BeSafen jalustassa hyvää on myös se, että lapsen kasvaessa telakkaa voi käyttää myöhemmin myös saman merkin turvaistuimen kanssa.
• Turvakaukalon lämpöpussi
  • Turvakaukaloon myydään erikseen (nimellisesti) omia lämpöpusseja, mutta ymmärtäkseeni samat lämpöpussit sopivat designiltaan sekä vaunuun, rattaisiin että kaukaloon. Eri asia on toki se, että mahtuuko muhkeampi lämpöpussi rattaiden lisäksi myös turvakaukaloon ja onko pussukka vuodenaikaan sopiva. Meidän tyttö syntyi keväällä, ja niinpä ostimme Baby’s Only -kevytlämpöpussin kaukaloon (joka sekään ei meinannut mahtua BeSafeen ilman huppuosan poisleikkaamista).

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

• (Matkarattaat)
  • Matkarattaat ovat kevyet ja taittuvat helposti pieneen kasaan. Ne onkin tarkoitettu matkustamiseen, ja kulkevat helpommin auton takakontissa tai lentokoneessa. Matkarattaissa on istuin, eli ne on tarkoitettu n. 6 kk+ lapsille. Alas kallistettavalla selkänojalla varustetut rattaat sopivat kuitenkin myös vastasyntyneille.
  • Myös useissa matkarattaissa on travel system -ominaisuus, eli turvakaukalon saa joko suoraan tai adaptereiden avulla matkarattaiden runkoon kiinni.
  • Matkarattaat ehtii hankkia myöhemminkin, mutta me ostimme ne jo odotuasaikana, sillä halusimme aina autossa mukana kulkevat rattaat, joihin saa napsaistua turvakaukalon kiinni mm. kauppereissuja varten. Näin hyödynnämme rattaiden runkoa jo nyt kaukaloiässä, ja sitten myöhemmin ihan tavallisina matkarattaina.
  • Me ostimme matkarattaiksi Mutsy Nexo -rattaat värissä mist melange. Mutsyn rattaista saa ”Travel Systemin” eli olemme käyttäneet näiden rattaiden runkoa yhdessä BeSafen turvakaukalon kanssa. Meidän piti vain ostaa lisävarusteena myytävät Maxi-Cosin adapterit (Maxi-Cosi ja BeSafe käyttävät samoja adaptereita). Nexoista verhoilu on astetta mutkikkaampi irroittaa, ja turvakaukalo on varmaan tarkoituskin laittaa istuimen lisäksi runkoon kiinni, kun se siihen mahtuu. Mutta istuimen irroittaminen onnistui kyllä muutaman tunnin väännön jälkeen, joten ei tarvitse verhoiluja siis kuljettaa mukana.
• Aurinkosuoja autoon
  • Auton takaikkunoihin kannattaa laittaa aurinkosuoja ainakin vauvan puolelle ja varmistaa, että niissä on riittävä UV-suoja.
• (Takaistuinpeili)
  • Meille iski tarve ostaa takaistuimen niskatukeen kiinnitettävä peili, kun olemme alkaneet tehdä automatkoja myös yksin vauvan kanssa. Peilin avulla autoa ajava aikuinen voi vilkuilla mitä kaukalossa selkä menosuuntaan istuva lapsi puuhaa.
• (Kantoreppu / rintareppu / kantoliina)
  • Meillä ei ole ollut käytössä kantoliinaa eikä minkäänlaista kantoreppua. Välillä on tehnyt moinen hankkia, mutta ei sille ehkä kuitenkaan tulisi meidän taloudessa kovin paljon käyttöä. Tämän ehtii siis hyvin hankkia sitten vauvan synnyttyäkin, jos tarve ilmenee. Fysioterapeutti ei kuitenkaan suosittele käyttämään näitä paljoa.

 

 

Isommat tarvikkeet / leikkiminen

• (Babysitteri)
  • Me ostimme sitterin vasta muutaman viikon jälkeen, mutta siitä on kyllä ollut hyötyä, kun vauva on laskettava käsistä muita juttuja puuhaillessa. Kun vauva ei nuku, vaan haluaa katsella ympärilleen, viihtyy meidän tyttö paremmin sitterissä kuin esim. lattialla leikkimatolla. Sitteri on myös kätevämpi siirtää milloin mihinkin huoneeseen (vaikka lasta ei saa ainakaan meidän sitterissä kantaa).
  • Sitteri on kuitenkin käytössä suhteellisen lyhyen ajan, sillä sitä ei kannata kaatumisriskin vuoksi enää käyttää, kun lapsi oppii istumaan. Sitterissä ei saa asiantuntijoiden mukaan myöskään pitää lasta liian pitkiä aikoja, vaan on muistettava aktivoida vauvan lihaksia ja liikkumishaluja myös selällään ja masullaan lattialla. Sitteri on siis ihan ok silloin tällöin, mutta fysioterapeutin mukaan vauvaa kannattaa pitää sitterin sijaan lattialla aina kun mahdollista.
  • Meillä on Petite Chérien perus sitteri, joka vähän joustaa ja heiluu, mutta ei keinu, tärise eikä tee muutakaan jännää. Tällä ollaan pärjätty oikein hyvin, mutta vielä kätevämpi olisi sitteri, jossa olisi kantokahvat ja lasta saisi siinä oikeasti siirtää. Sitteri on kuulemma myös hyödyllinen syöttämisessä sitten, kun vauvalle aletaan maistattaa kiinteitä ruokia – tosin tähänkin fysioterapeutti suositteli ennemmin vauvan sylissä syöttämistä, vauva ei saisi olla kovin takakenossa syötettäessä.
  • Edit 14.11. Sitteri on ollut kätevä etenkin, kun vauvan on ottanut siinä kylppäriin siksi aikaa kun käy itse suihkussa. Aloitimme 4 kk iässä myös kiinteiden maistelun sitterissä niin, että nostin jalalla tai kädellä selkäosaa pystympään asentoon. Sitterin kankaan kannattaa olla siis likaa hylkivä / helposti puhdistettavissa.
• (Puuhamatto / leikkimatto)
  • Kaikenlaisten lelujen, soittorasioiden ja kirjojen kanssa ei ole kiire. Vastasyntynyt ei näe värejä, ja näkö on aluksi sumea. Ensimmäisten viikkojen aikana vauvaa kiinnostavat lähinnä aikuisten kasvot ja selkeät muodot, joissa on suuri kontrasti (meillä isoin hitti on ollut tummat verhot olohuoneessa).
  • Leikkimatto on kuitenkin kätevä siksi, että vauvan voi turvallisesti jättää lattianrajaan pehmeälle matolle hetkeksi, ja alusta on tarpeeksi kiinteä myös masullaan oleiluun ja selkälihasten treenaamiseen. Tähän tarkoitukseen sopii myös mikä tahansa täkki tai peitto, mutta fysioterapeutti vinkkasi lelujen kuitenkin olevan hyviä siksi, että olisi tärkeää, että vauva viihtyy selällään ja masullaan mahdollisimman paljon ja pyrkii katselemaan ympärilleen.
  • Me ostimme Petite Chérie -puuhamaton vasta tytön ollessa jo muutamien viikkojen ikäinen, ja se on ollut kätevä alusta tytön aktivoimiseen ja hänen kanssaan leikkimiseen ilman leikkikaaria. Leikkikaaresta roikkuvat lelut ovat nimittäin alkaneet vasta nyt hieman kiinnostaa kaksikuukautista tytsyä, tosin eivät vieläkään ole kovin kummoiset hänen mielestään. Suosittelisinkin siis hankkimaan puuhamaton, josta kaaret saa irti – ihan pikkuvauvan kanssa lelut ovat vain tiellä.
• (Mobile)
  • Mobile tuntuu olevan The Juttu vauvantarvikkeita hankkiessa. Meidän tyttö ei ole vielä nukkunut omassa pinnasängyssään, joten mobilekaan ei ole päässyt vielä ensimmäiseen kahteen kuukauteen ollenkaan käyttöön. Myöhemminhän mobilesta voi olla apua nukuttamisessa ja rauhoittamisessa, mutta tätä ei tarvita ainakaan heti kärkeen.

 

 

Vauvanvaatteet

• Vauva voi syntyä sen kokoisena, että ei meinaa mahtua koon 50 vaatteisiin ollenkaan, tai sitten vähän pienempänä, jolloin pienimmät vaatteet menevät kauemmin. Meidän syntyessään n. 50 cm pitkä tyttö käytti koon 50 vaatteita vielä 6-viikkoisena, jonka jälkeen siirryttiin seuraavaan kokoon, eli 56 cm.
• Listaan olen vinkannut, että hankkisin itse kokoa 50 ja kokoa 56 valmiiksi, molempia useampia kappaleita.
• Listassa on vain keskeisimmät vaatekappaleet, näillä ainakin pärjää, ja sitten myöhemmin voi ostella lisää.
• Tässä listassa ei ole paitoja, sukkahousuja, potkupukuja, potkuhousuja, mekkoja eikä muita vaatteita, joita ei itse olla käytetty juuri ollenkaan (mekko on oikeasti tosi vaikea vastasyntyneen kanssa, ja myös paidat nousevat korviin jatkuvasti). Meillä kun vauva puetaan yleensä joko pitkähihaiseen tai lyhythihaiseen bodyyn, ja sen kanssa housuihin, puolipotkuhousuihin, lappuhaalariin tai shortseihin.
• Vaihtoehtoisesti vauvalle voi laittaa joko potkupuvun, joka on siis pitkähihainen kokopuku, tai sitten potkuhousut (jotka ovat hihattoman haalarin malliset) ja päälle tai alle paidan tai bodyn. Tällaisia komboja me ei olla kuitenkaan koettu omaksemme.
• Äitiyspakkauksessa tulevat vauvanvaatteet ovat jättisuuria. Ne saattaavat olla kooltaan mukamas 50/56, mutta 50-kokoiselle vauvalle ne ovat hyvin isoja (ja suurin osa myös 56 cm pitkällekin). Pienempiä, 50 ja 56 koon vaatteita joutuu varmasti siis ostamaan itse.

• Bodyt: 5 kpl  (koko 50 ja koko 56)
  • Pitkähihaisia bodyja tarvitaan aina, sanoisin, että 5 kpl on minimi. Jos vauva syntyy kesäaikaan, kannattaa myös hankkia hihattomia tai lyhythihaisia bodyja. Vaikka vanhempana aina pelkää, että pikkuinen paleltuu, tulisi vauva pukea samanlaisiin vaatteisiin kuin mihin itse pukeudut – myös vauva tarvitsee siis keveämpiä vaatteita, ettei paistu kuumilla säillä.
  • Varmista, että bodyssa on nepparit tai narut, joilla se puetaan vauvan päälle esimerkiksi kietaisumallisesti. Vastasyntyneelle ei ole kiva pukea pään ylitse puettavia vaatteita.

• Puolipotkuhousut / housut / shortsit: 5 kpl  (koko 50 ja koko 56)
  • Puolipotkuhousut, eli housut, joissa on umpilahkeet, ovat ihan parhaat pikkuisen vauvan kanssa. Tavallisten housujen kanssa kun täytyy käyttää sukkia ja sukat putoavat helposti vauvalta pois.
  • Myös potkuhousut tai lappuhaalarit voivat toimittaa housujen virkaa. Olemme välillä vetäisseet bodyn tai paidan päälle söpöt haalarit. Kaikissa haalareissa tosin on tärkeää se, että haaraosa on vain neppareilla kiinni, eli vaippaa vaihdettaessa helposti avattavissa haaroista, kuten bodykin.
  • Housuja kannattaa olla ohkaisia ja paksumpia. Puolipotkuhousut ovat kokemukseni mukaan yleensä ohutta trikoota, eli lämpimämmät esim. college-housut voivat olla hyvä lisä.
  • Jos vauva syntyy kesäaikaan, kannattaa myös hankkia pari kappaletta shortseja, tai sitten pitää kuumalla säällä vauvaa pelkässä bodyssa ilman housuja.
• Sukat: 3 kpl  (koko 10/12)
  • Sukkia ei juurikaan tarvita, jos käytössä on puolipotkuhousuja, sillä niissä sukkaosa on mukana. Mutta kun kyseessä on vähänkään paksummat housut, niissä harvoin kuitenkaan on umpilahkeita, eli sukkiakin tarvitaan.

• Yöasut / yöpuvut: 3 kpl  (koko 50 ja koko 56)
  • Ainakin me saimme äitiyspakkauksesta pitkähihaisten unipussiyöpuvun, joka on ihan hyvä, mutta melkoisen iso ihan pikkuiselle vauvalle.
  • Pakkauksen pussukan lisäksi meillä oli kaksi pitkähihaista, potkupuvun mallista yöpukua, eli lahkeet ovat ummessa ettei vauvan varpaat kylmety. Pitkähihainen yökkäri umpilahkeilla on kätevä vauvan nukuttamiseen viileässä, sillä vauvalla ei saisi olla peittoa. Tarvittaessa yökkärin päälle voi vetäistä myös unipussin.
  • Säiden lämmetessä ostimme seuraavassa koossa (56) kolmen kappaleen setin lyhythihaisia- ja lahkeisia yöpukuja, jotta vauvalla olisi sopivan viileää yöllä. Olemmekin usein pukeneet vauvan lyhythihaiseen yökkäriin, ja laittaneet päälle hihattoman unipussin.
  • Oikein kuumalla säällä vauva on nukkunut pelkässä lyhythihaisessa ja -lahkeisessa yöpuvussa, eli ilman unipussia.
  • Kuten bodyissakin, kannattaa varmistaa, että yökkärissä on nepparit, joiden avulla sen saa avattua ylhäältä alas saakka.

• Huppari / neuletakki: 1 kpl  (koko 50 ja koko 56)
  • Muutamat kerrat kun lapsi on ollut ulkona sylissä viileämmällä säällä, ollaan lisätty bodyn päälle huppari. Jokin lämpimämpi vaatekappale, jonka voi heittää yläosan päälle, kannattaa mielestäni siis olla.

• Myssyt: 2 kpl
  • Vauvoilla pidetään hattua ihan aluksi sisällä, ja myöhemmin ulkona lähes aina. Myssyjä kannattaa siis olla ainakin kaksi kappaletta: paksumpi ja ohuempi. Materiaali kannattaa valita vuodenajan mukaan. Meidän kevätvauvalla paksumpana myssynä toimi trikoinen lippapipo, ja ohuempana myssynä äitiyspakkauksen ohut myssy.
  • Eri valmistajat merkitsevät koot hyvin erilailla, mutta ensihatuksi kannattaa ostaa näitä kokoja:
    • 0–1 kk (lapsen ikä)
    • 35–37 cm (päänympärys)
    • 36 / 38 (päänympärys)
    • 50 / 56 (lapsen pituus)
• Tumput: 1 kpl
  • Tumppuja ei välttämättä tarvita, jos vauva syntyy kesällä. Ohuet tumput tosin toimivat myös raapimissuojana – vauvat kun raapivat kasvojaan tahattomasti. Me ostimme ohuet neulotut tumput kylmempiä kevätsäitä varten, mutta ne ovat olleet käytössä ehkä pari kertaa, kun lämpöpussi yleensä suojaa vauvan kädetkin. Äitiyspakkauksesta saa myöskin tällaiset ohuemmat lapaset.
• Ulkovaatteet
  • Emme ole käyttäneet vielä kertaakaan ulkovaatteita vauvalla. Kevät-vauva kun on, niin ollaan pärjätty kaukalossa lämpöpussilla ja vaunuissa makuupussilla. Syksyllä ja talvella tarvitaan kuitenkin varmasti jo vähintäänkin fleece-haalarit tms.
  • Äitiyspakkauksessa tulee ohuemmat ja paksummat haalarit (ovat tosin isoa kokoa), sekä talvikäyttöön sopivat lämpötöppöset ja rukkaset.

 

 

Kotitaloustarvikkeet

• Minigrip-pusseja
  • Pieniä minigrip-pusseja tarvitaan, jos äidinmaitoa haluaa kerätä talteen ja pakastaa. Pikkupusseihin on tosi kätevää pakastaa sopivia annoksia ja merkitä pussituspäivämäärä. Ja myös maidon sulatus on tosi nopeaa, kun maito on jäätynyt ohueksi lautaksi ja sulaa vesihauteessa silmänräpäyksessä.
• Roskapusseja vaipparoskikseen
  • Jos ei osta erikoisvaipparoskakoria, joiden roskapussit ovat kaseteissa, kannattaa varmistaa, että vaipproskikseen sopivia pusseja löytyy kotoa tarpeeksi. Meidän vaipparoskiksessa pystyy käyttämään tavallisia kaupasta haalittuja muovipusseja.
• Hajusteeton pyykinpesuaine
  • Vauvapyykkiin täytyy käyttää hajusteetonta ja väriaineetonta pyykkiainetta, ja huuhteluaine on no-no. Me ollaan käytetty LV Pikkuväki -pyykinpesunestettä, joka on toiminut meillä oikein kivasti.
• Myrkytön puhdistusaine
  • Vastasyntynyt ei aiheuta kotona sotkua juurikaan muualla kuin hoitopisteellä. Puhdistusainetta tarvitaan siis lähinnä hoitoalustan puhdistamiseen. Meillä oli valmiina Methodin myrkytöntä puhdistussuihketta, jota olemme käyttäneet.
• (Pesupussi)
  • Jos aiot käyttää kestoliivinsuojia, on ne mukava pestä pesupussissa, jotta ne eivät katoa muiden vaatteiden syövereihin, kuten sukille on tapana käydä. Pesupussissa voi myös pestä pikkuisen tulokkaan sukkia ja muita pikkuriikkisiä vaatekappaleita. Joidenkin kestosuojien mukana tuli pieni pesupussi.

 

 

Äidin tarvikkeet

• Lanoliinivoide  (äitiyspakkauksessa)
  • Lanoliini eli lampaanvillarasva on kovassa käytössä imetystä aloittaessa, sillä se hoitaa sekä antaa suojaa aroille ja haavautuneille rinnanpäille. Lanoliinivoide on kätevämpää kuin esim. Bepanthen, sillä lanoliinia ei tarvitse pestä rinnasta pois ennen imetystä. Voidetta tulee äitiyspakkauksen mukana.
• (Nursicare)
  • Jos tarkoituksena on imettää, kannattaa tsekata Nursicare-sidos, joka hoitaa rikkoutuneita ja kipeitä rinnanpäitä sekä helpottaa kipua. En itse näitä osannut hankkia alussa, kun helpotusta kipuun olisi tarvittu, sillä imetysohjaaja vinkkasi näistä vasta yli kuukauden jälkeen. Nämä eivät siis ole mikään must-juttu, mutta useilla äideillä tuntuu olevan erinomaisia kokemuksia näistä. Ja uskokaa pois, nännit kipeytyvät aluksi tosi paljon.
• Imetysliivit
  • Nämä ovat olleet tarpeen. Raskausaikana oli vaikea arvioida, että minkä kokoiset liivit sopivat, kun maito nousee. Tämän vuoksi suosittelen hankkimaan pehmeät liivit (ilman kaaritukia, sillä tuet voivat painaa ja aiheuttaa jopa tulehduksen), jotka venyvät ja luokitellaan S-, M- ja L-kokoihin kuppikoon sijaan.
  • Imetysliivit kannattaa ottaa mukaan jo sairaalakassiin, sillä imetyspuuhat aloitetaan heti vauvan synnyttyä. Minulla taisi olla kahdet liivit valmiina, jonka jälkeen olen ostanut lisää. Omistan Carriwellin pehmeät liivit ja lisäksi H&M:n liivejä, jotka ovat olleet ihan jees.
• Rintaliivinsuojukset / liivinsuojat  (1 kpl äitiyspakkauksessa)
  • Liivinsuojia saa yhdet kappaleet kestomallisina äitiyspakkauksesta, ja ainakin Espoon sairaalassa oli kertakäyttöisiä myös perhehuoneessa. Itse olen tarvinnut niitä etenkin aina maidon noustessa ja imettämisen aikana maidon heruessa, sillä rintsikat olisivat muuten märät maidosta.
  • Keksin suojille käyttöä myös jo heti vauvan synnyttyä, kun maitoa vielä odoteltiin – vauvaa pidetään heti sen synnyttyä todella paljon rinnalla ja lapsi imee melkeinpä jatkuvasti, jotta maitoa lähtisi nousemaan. Rinnanpäät ovat siis heti alusta asti koetuksella ja minusta tuntui, kun nännialueen iho olisi tulessa. Käytinkin liivinsuojia ihon hoitamiseen niin, että valutin raanasta niihin kylmää vettä ja laitoin rintsikoiden sisään – ihana viileä helpotti kipuja hetkeksi.
  • Nyt käytössä on sekä kertakäyttöisiä liivinsuojuksia että kestosuojia. Suosikkini ovat äitiyspakkauksesta tulleet, kertakäyttöisissä taas en ole huomannut eroja. En ole itse käyttänyt tarraa/liimapintaa suojien kiinnittämiseen, kun pysyvät kupeissa ilmankin.
• Imetystopit
  • Omistan neljä kappaletta H&M:n imetystoppeja. Ne ovat erinomaisia laadultaan, ja ovat kovassa käytössä etenkin yöasuna. Ne ovat mukavan napakat ja tykkään siitä, että rintaosasto on tuettuna myös öisin, kun itselläni maidontuotanto aiheuttaa kipuilua.
  • Päivisin taas käytän paljon ihan normaaleja toppeja, spagettiolkaimiset topit kun pystyy helposti venyttää rinnan ylitse imetyksen ajaksi. Se on minusta jopa kätevämpää kuin imetystoppien kiinnitysklipsien kanssa pelaaminen.
• Siteet
  • Jättikokoisia siteitä (melkeinpä vaippoja) saa sairaalasta, ensimmäinen annetaan heti synnytyksen jälkeen ja suuria siteitä on valmiina perhehuoneen wc:ssä. Ne ovat tarpeen pari ensimmäistä päivää.
  • Parin päivän jälkeen alkaa pärjäämään isohkoilla yösiteillä, ja n. viikon jälkeen itse siirryin tavallisiin keskivahvoihin siteisiin. Ihan n. kuukauden kohdalla siirryin itse kevyisiin suojiin.